torstai 27. maaliskuuta 2014

Välikohtaus

Mietin pitkään halusinko kertoa tästä täällä, koska edelleen olen erittäin näreissäni asiasta.. avaan nyt kuitenkin suuni ja kerron missä mennään. Oltiin viime maanantaina koirapuistossa tuttuun tapaan shelttikaverimme Hallan ja sen omistajan kanssa. Meillä oli superkivaa, kun aluksi päästiin leikkimään monen ranskanbulldogin kanssa. Myöhemmin siirryttiin toiselle puolelle puistoa ja seuraamme liittyi saksanpaimenkoiranpentu, jonka kanssa pääsi kunnolla juoksemaan.

Samalle puolelle tuli myös iso uroskoira. Omistaja kysyi etukäteen onko ok, jos he tulevat ja koska mitään ongelmaa ei ole ikinä ollut niin tottakai suostuttiin. Iso koira ehti olemaan puistossa ehkä minuutin, kun se kävi Rommin kimppuun. Rommi meni normaalisti haistelemaan ja toinen jyräsi Rommin alleen. Rommi huusi kuin hyeena eikä meinannut päästä alta pois. Lopulta kuitenkin isompi koira saatiin pois päältä ja huomattiin, että Rommi ei laskenut ollenkaan painoaan toiselle etutassulle ja huusi vaan. Pelästyttiin todella, että nyt on tassu murtunut. Ison koiran omistaja antoi puhelinnumeronsa kaiken varalta. Lähdettiin samantien eläinlääkäriin.





Eläinlääkärissä murtumaa ei todettu ja Rommin tassu liikkui ihan hyvin ja veikattiin, että tassu olisi vain taittunut kohtauksessa. Rommille kipulääkettä, lepoa ja lasku kouraan. Soitin tietysti heti omistajalle ja kerroin tuloksesta. Kauhea vääntö laskun kanssa tuli. Lopulta suostui hampaita kiristellen maksamaan puolet.

Myöhemmin illalla rapsutin tuttuun tapaan Rommia mahasta ja se kääntyi kunnolla selälleen. Tunsin kädessäni jotain outoa ja ajattelin, että karvoihin on jäänyt kuraa. Kuivunutta vertahan se oli ja haavakin löytyi kainalon vierestä. Käytettiin Rommia sitten heti seuraavana päivänä uudestaan eläinlääkärissä, jotta saadaan tietää lisää haavasta (kuinka paha se on ja mistä se on tullut). Eläinlääkäri totesi saman mitä jo veikattiinkin. Puremahaava ei onneksi ollut syvä. Hoito-ohjeet putsaamista varten saatiin ja varalle resepti antibiootille, jos se haava tulehtuu. Mukaan lähti tietysti uusi lasku. Otin tietysti heti yhteyttä taas omistajaan ja yllättäen omistajaa ei saanut enää kiinni mistään. Raivostuttavaa kuinka joku ei ota vastuuta oman koiransa teoista ja vielä katoaa maan alle pakoon.





Poliisille soitettu, mutta mitään ei ole tehtävissä, koska tapahtumapaikkana oli koirapuisto. Eli kaikki vaan viemään koiransa sinne käymään toisten päälle, kun ei siitä tule minkäänlaisia seuraamuksia. Omistaja on kuitenkin vastuussa AINA koiransa tekemisistä oli paikka mikä hyvänsä. Vaikkei lain mukaan olisikaan korvausvelvollinen niin en ikinä kehtaisi itse olla maksamatta, jos oma koira tekisi toiselle jotain ja olisin niin häpeissäni ja pahoillani tapahtuneesta.

Rommi voi kuitenkin ihan hyvin jo. Muut koirat kiinnostaa edelleen, joillekin isommille koirille yrittää vähän ärhennellä lenkillä. Puistoon ei olla vielä menty, mutta tarkoitus olisi jossain kohtaa mennä tapaamaan tuttuja vähän Rommia isompia koiria, jotta Rommi ymmärtäisi ettei kaikkia isoja tarvitse pelätä tapahtuneesta huolimatta.



                                        (kuvat on sekalaisia kuvia viime vuodelta)









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti