Ikuisuuksien jälkeen päästiin perille ja kauhisteltiin aluetta. Edellisenä viikonloppunahan tosiaan oli Kalajoen juhannus ja paikka oli sen näköinenkin, vaikka kovaa vauhtia paikkaa siivottiinkin. Eniten häiritsi ja pelotti miljoonat lasinsirut, ei omasta puolesta vaan Rommin. Lasinsiruista selvittiin hengissä jokainen, vaikka muutaman kerran kannoin pikkumiehen lasinsirukasojen yli.
Päivät kuluivat mukavasti. Rommin kanssa kierreltiin pitkin teitä ja metsiä. Rannallekin oltais haluttu pojun kanssa mennä, muttei haluttu sitä puolta hiekkalaatikollista hiekkaa meijän sänkyymme. Itse käytiin kyllä polskimassa ja ai että minkälaisissa maisemissa.
Rommi ihastui isompaan vaunuun (miehen vanhempien) ja viettikin siellä paljon aikaa, kun meijän pikkukopperossa oli niin älyttömän kuuma. Rommin ollessa siellä me päästiin nauttimaan myös kahdenkeskeisestä ajasta mm. kylpylän merkeissä.
Torstai olikin sitten huonoin päivä, eikä paljoa tullut ulkona käytyä, kun taivaalta satoi kissoja ja koiria ja ukkostikin vielä. Siinä vaiheessa ei enää edes Rommia naurattanut, kun kökittiin lähinnä vaan vaunussa. Alapuolella tunnelmaa vaunusta, vakavia miehiä.
Kalajoki oli ihan jees, mutta ei kyllä enää ikinä mennä sinne festareiden jälkeen.. ainakaan koiran kanssa. Suurin plussa koirajuttuja ajatellen oli eräs ihana pikkutyttö, josta Rommi tykkäsi niin paljon, että halusi lähtee leikkiin. En olisi ikinä uskonut tällaista tapahtuvan aiempien vähän huonompien lapsikokemusten takia. Mahtava poika! Ei kitise pitkälläkään reissulla ja sopeutuu hyvin eri tilanteisiin ja paikkoihin ja ihmisiinkin ottaa paljon enemmän kontaktia. Äiti on hyvin ylpeä :)
